keskiviikko 12. kesäkuuta 2019

Mikä on Paradigma? Millaista on työskennellä Paradigmassa?


Paradigma on opiskelijatyöryhmä, jossa opiskelijoilla on mahdollisuus päästä avustamaan oikeustieteiden tiedekuntaa monipuolisesti erilaisissa tehtävissä saaden samalla arvokasta työkokemusta omalta alaltaan. Aikaisempina vuosina Paradigma on esimerkiksi järjestänyt kursseja ja seminaareja, laatinut selvityksiä, tarkistanut lähdeviitteitä, tuutoroinut verkkokursseja ja osallistunut erilaisiin hankkeisiin. Alla kolme paradigmalaista kertovat kokemuksistaan työryhmän eri tehtävissä ja projekteissa.


Hei, olen Julia Limma. Aloitin opinnot oikeustieteiden tiedekunnassa syksyllä 2015 ja Paradigmassa aloitin syksyllä 2018. Kuluneen lukuvuoden aikana olen toiminut Suomalaisen lakimiesyhdistyksen Lapin aluejaoston sihteerinä, osallistunut kuntien ja maakuntien muutoksenhakujärjestelmän kehittämistarpeiden tutkimusselvitykseen, päivittänyt Finlexin oikeustapaustietokantaa ja osallistunut tuomioistuinsovittelukurssin järjestämiseen. Parasta Paradigmassa on se, että tehtäviin saa osallistua omien aikataulujen ja kiinnostuksien mukaan. Kävin syksyllä 2018 kirjanpidon ja tilinpäätöksen kurssin ja Paradigman kautta sainkin pian kirjanpitoon liittyvän tehtävän. Oli mukava päästä tekemään opeteltuja asioita käytännössä.

Hei! Olen Jenna Piippo, neljännen vuoden oikeustieteen opiskelija. Paradigmassa olen ollut mukana helmikuusta 2018 alkaen. Paradigmassa työskentelyssä parasta on ollut ennen kaikkea työtehtävien monipuolisuus sekä mahdollisuus yhteensovittaa joustavasti opinnot ja työt. Toisaalta työtehtävät ovat tukeneet myös opiskelua, sillä niissä on päässyt soveltamaan teoriassa opittuja asioita käytännössä. Työt Paradigmassa ovat olleet erilaisia projektiluonteisia tehtäviä, jotka ovat liittyneet esimerkiksi tutkimukseen tai opetuksen järjestämiseen. Esimerkiksi syksyllä teimme Julian kanssa selvitystyötä maakuntauudistukseen liittyvään tutkimushankkeeseen. Tehtävänämme oli selvittää tutkimusta varten se, mitkä tehtävät jäävät kuntiin ja mitkä tehtävät siirtyvät maakunnille sekä tehdä selvitys kunnan asukkaiden osallistumis- ja vaikuttamiskeinoista sekä maakuntien koosta asukasluvuittain. Lisäksi olen muun muassa tarkistanut opiskelijoiden rikosoikeuden poolissa tekemiä verkkotehtäviä. Voin suositella Paradigmassa työskentelyä etenkin, jos edellä mainitunlaiset työtehtävät kiinnostavat ja haluat tehdä töitä joustavasti opintojen ohella!

Heippa! Olen Karin Helander, notaariopintoja viimeistelevä oikeustieteen opiskelija. Aloitin Paradigmassa viime syksynä, 2018, ja nyt tuleekin täyteen ensimmäinen lukuvuosi opiskelijatyöryhmämme riveissä. Kuluneena vuonna olen, samoin kuin Julia, päivittänyt Finlexin oikeustapaustietokantaa, vaikuttanut Kaamosluennoilla arvioimalla Paradigman suunnittelemien aiheiden esitelmiä, osallistunut väittelykurssin järjestämiseen ja tietysti kokoustanut parhaan porukkamme kanssa! Koska useimmiten paradigmalaiset tekevät keskenään eri työtehtäviä ja löytyvät milloin mistäkin päin maailmaa, voidaan säännöllisissä kokouksissa päivittää jokainen ajan tasalla siitä, mitä kaikkea työryhmä on kulloinkin saanut aikaan. Paradigmassa työtehtävät ovat todella monipuolisia, ja en olisi ennen työryhmään pääsyä osannut odottaa sen tekevän niin monenlaista työtä. Lisäksi työtehtävien kautta tiedekuntamme työskentelyyn saa tutustua uudesta näkökulmasta.


Paradigmaan haetaan tasaisin väliajoin uusia tekijöitä, ja tässä onkin sinun mahdollisuutesi päästä työskentelemään porukkaamme opiskelujen ohessa. Seuraa Paradigman Facebook-sivuja @paradigma.ulapland, sillä siellä ilmoitamme haun alkamisesta!

Julia, Jenna & Karin

keskiviikko 10. huhtikuuta 2019

Refleksiivisyys ja responsiivisuus oikeudessa – Oikeustieteiden tiedekunnan tutkimusseminaari 12.–14.3.2019

Timo kertoo

Oikeustieteiden tiedekunnan tutkimusseminaari oli pääosin suunnattu opintosuoritukseksi jatko-opiskelijoille. Myös perustutkinto-opiskelijat pystyivät hyötymään tapahtumasta Oikeusteoria-kurssin kirjakorvaavuuksin tai Oikeudellinen portfolio -kurssin opintopistein tutkintorakenteesta riippuen. Paradigma oli mukana seminaarin valmisteluissa. Teimme muun muassa seminaaria varten erilaisia opaskylttejä ja laadimme kartan ja käsiohjelman. Varsinaisessa seminaarissa vastasimme tilaisuuden sujuvasta läpiviennistä ja tietotekniikan toiminnasta.

Tiistai 12.3.

Seminaari polkaistiin käyntiin tiedekuntamme dekaanin Soili Nystén-Haaralan lyhyellä tervetuliaspuheella. Tämän jälkeen lauteille astelivat hollantilainen vierailijaluennoitsija professori Rob van den Hoven van Genderen (Vrije Universiteit Amsterdam) sekä tiedekuntamme apulaisprofessori Rosa Ballardini. Yhteisessä puheenvuorossaan kaksikko keskittyi tekoälyn tuomiin haasteisiin immateriaalioikeuden saralla. Erityisen hyvin puheenvuoroista jäi mieleen van den Hoven van Genderenin näyttämät tekoälyn uusimmat innovaatiot ja Ballardinin esimerkki Rembrandtin tyyliä mukailleesta tekoälystä.

Iltapäivällä oli luvassa paneelikeskustelu, jonka aiheena oli ”Politics of knowledge”. Rehellisesti sanottuna emme ehtineet seurata kyseistä keskustelua lähestulkoon ollenkaan, sillä olimme kiireisiä valmistellessamme tiloja työryhmiä varten. Osallistuin itse työryhmään Oikeus toimivassa yhteiskunnassa 2, joka kärsi kroonisesta osallistujakadosta. Paikalla ei ollut esittäjien lisäksi yhtään ylimääräistä osallistujaa. Tästä huolimatta aiheiden pohjalta virinnyt keskustelu oli varsin hedelmällistä.

Tiistai-iltana oli luvassa vapaamuotoinen illanvietto Hostel Café Kodissa. Tilaisuus tarjosi oivan mahdollisuuden tutustua toisiin osallistujiin ja mahdollisesti myös jatkaa työryhmissä käytyä keskustelua lasillisen äärellä. Positiivista oli huomata, että iltatilaisuuden vapaaehtoisuudesta huolimatta todella moni lopulta eksyi kuin eksyikin paikalle.

Ensimmäinen seminaaripäivä huipentui vapaamuotoisempaan tutustumiseen viihtyisässä Hostel Café Kodissa.


Keskiviikko 13.3.

Maaria kertoo

Seminaarin toinen päivä lähti järjestäjänäkökulmasta käyntiin huomattavasti jouhevammin kuin ensimmäinen – tehtävät ja kasvot olivat jo edellispäivältä tuttuja. Vaikka päivän ensimmäisessä plenum-luennossa tapahtuikin joitain muutoksia verrattuna alkuperäiseen suunnitelmaan, saatiin ohjelmaa silti vietyä eteenpäin ja itse kukin sai varmasti tartuttua johonkin mielenkiintoiseen ajatukseen.

Kävin itse seuraamassa keskiviikkona Teknologia, oikeus ja elämän toiseus -työryhmän toimintaa. Ryhmä oli niin suosittu, että salin viimeiselle vapaalle istumapaikalle pääsemiseen tarvittiin akrobaattinen taidonnäyte. Esitysten kommentointi ja niiden jälkeen käytävä keskustelu oli monipolvista ja esiintyjien mielestä toivottavasti myös antoisaa.

Timon analyysi

Iltapäivän jälkimmäisenä plenum-luentona oli Turun yliopiston prosessioikeuden professori Tuomas Huplin ja Lapin yliopiston prosessioikeuden professori Mikko Vuorenpään pitämä näytös oikeudenmukaisen menettelyn ajankohtaisista haasteista. Vuorenpää käsitteli omassa osiossaan oikeudenkäyntimenettelyn keskeisiä piirteitä.

Omassa (ainakin näennäisesti) osiossaan Hupli käsitteli itsekriminointisuojan laajuutta. Itsekriminointisuojalla tarkoitetaan henkilön oikeutta olla myötävaikuttamatta oman syyllisyytensä selvittämiseen. Näin ollen syytetyllä on pääosin oikeus pysyä vaiti seikoista, jotka saattaisivat edistää hänen syyllisyytensä todentamista. Itsekriminointisuoja on laajimmillaan rikosprosessissa, jossa syytetty ei ole edes totuusvelvollinen. Itsekriminointisuojan laajuutta koskevissa kysymyksissä suurimman ongelman muodostavatkin ne tapaukset, joissa syytetty on yhtä aikaa rikostutkinnan ja toisen menettelyn kohteena, joistä jälkimmäisessä itsekriminointisuoja on voimassa mutta ei yhtä vahvana (kuten konkurssitilanteissa). Näissä muissa menettelyissä velallisella on usein oikeus vaieta, mutta totuudenvastaisia tietoja hänellä ei ole oikeutta antaa.

Hupli kritisoi erityisesti ratkaisua KKO 2011:46, jossa korkein oikeus otti kantaa itsekriminointisuojan laajuuteen tapauksessa, jossa syytetty oli samanaikaisesti sekä rikostutkinnan että verotarkastuksen kohteena. Hupli piti erityisen epäonnistuneena ja huvittavana tapauksen perustelujen lausumaa, jonka mukaan: ”Tällaisen menettelyn (väärien tietojen antamisen) katsominen rangaistavaksi hävittäisi olennaisilta osiltaan syylliseksi epäillyn oikeuden vaieta tai olla myötävaikuttamatta oman syyllisyytensä selvittämiseen.” Hupli piti sangen ongelmallisena skenaariota, jossa vastaava oikeus ulotettaisiin täysimittaisesti myös konkurssitilanteisiin. Tällöin velallinen voisi hakeutua tietoisesti konkurssiin ja estää tarkoituksenmukaisen täytäntöönpanon vääriä tietoja antamalla. Ratkaisussa KKO 2017:78 korkein oikeus on pohtinut itsekriminointisuojan laajuutta rinnakkaista takaisinsaantia koskevassa oikeudenkäynnissä tilanteessa, jossa vastaaja on myös syytettynä rikosasiassa.

Vuorenpää ei suinkaan jäänyt kuunteluoppilaaksi, vaan otti lavan haltuun useampaankin otteeseen Huplin esityksen aikana. Vuorenpää ei nähnyt viimeaikaista kehitystä yhtä huolestuttavana. Näkemystään hän perusteli vastaajan puolustautumiseen liittyvillä näkökohdilla: mikäli syytetyllä ei olisi oikeutta antaa vääriä tietoja rikosoikeudenkäynnin ulkoisessa menettelyssä ja tämä tyytyisi vain oikeuteensa vaieta, voitaisiin tätä käyttää vapaan todistusharkinnan puitteissa häntä vastaan, mikäli hyödyntämiskielto ei olisi käsillä.

Omasta mielestäni Huplin ja Vuorenpään show oli ylivoimaisesti koko seminaarin parasta antia suuren viihdearvonsa ja itseäni kiinnostavien oikeudellisten kysymysten vuoksi. Kyseinen kaksinkamppailu soveltui myös todella hyvin tutkimusseminaarin teemaan. Mikä olisikaan paremmin sopinut jatko-opiskelijoille suunnattuun koulutustapahtumaan kuin kahden professorin välinen, toisinaan kovaääniseksikin yltynyt, väittely?

Vuorenpään ja Huplin kaksintaistelu ei vielä ole päässyt täyteen vauhtiinsa.


Torstai 14.3.

Maaria kertoo

Viimeisen seminaaripäivän ohjelma alkoi Euroopan Kriminaalipolitiikan Instituutin (HEUNI) johtaja Natalia Olluksen erittäin mielenkiintoisella luennolla ihmiskaupan ilmenemisestä nyky-Suomessa. Puheenvuoro herätti myös runsaasti keskustelua. Ollus valotti ihmiskaupan monia muotoja ja sitä, että näitä muotoja todellakin esiintyy myös lintukodossamme.

Olluksen jälkeen kateederille nousi vielä tiedekuntamme oma rikosoikeuden professori Minna Kimpimäki, jonka arkihumoristinen ”ei mennyt niin kuin Strömsössä” -vivahteita saava puheenvuoro tutkimuksenteon polulle yllättäen ja pyytämättä ilmestyvistä haasteista toi inhimillisyyttä mielikuvaan tutkijuuden jäykästä akateemisesta arjesta. Esitys muistutti myös siitä, että oikeudellinen tutkimus lomittuu mitä mielenkiintoisimmilla tavoilla elämän erilaisille osa-alueille, eikä oikeudellisia ilmiöitä voi tutkia ymmärtämättä ja havainnoimatta niitä ympäröivää ei-oikeudellista maailmaa. Minun näkökulmastani Olluksen ja Kimpimäen esitykset kuuluivat seminaarin parhaimmistoon, sillä olin tutustunut ihmiskauppaan aiemmin hieman erilaisesta perspektiivistä ja heidän puheenvuoronsa laajensivat näkemystäni asiasta. Koen, että nuoremmille tieteenharjoittajille on myös tärkeää tuoda esiin niitä ei-niin-hohdokkaita hetkijä tutkijanuralla, kuten tarvetta muokata tekstinsä yksityiskohtia parin kuukauden välein maailmanpoliittisten mullistusten seurauksena.

Työryhmissä päästiin viimeisenä seminaaripäivänä vielä perehtymään lukuisiin mielenkiintoisiin aiheisiin – aina jakamistalouden kyberturvallisuudesta, kalmojen ilmisoikeuksien kautta, erilaisten empiiristen aineistonkeruumenetelmien käytettävyyden pohdintaan. Ehkäpä itsekin kuulijana aloin virittyä tutkimuksellisuuteen paremmin loppua kohden ja uskalsin jopa esittää kommentteja ja kysymyksiä työryhmissä pidettyjen esitysten päätteeksi.

Seminaariapulaisten kesken pohdimme jo hyvissä ajoin torstaiaamuna, olisiko viimeisen seminaaripäivän iltapäiväkahvin kylkiäisenä tarjolla klassinen pulla. Epäilymme osoittautuivat lopulta oikeiksi, mikä aiheutti meissä riemastusta – aivan kuten tarjoiluhetkenä vielä lämpimät, pehmoiset, kardemumman tuoksuiset ja raesokerilla koristellut pullat itsessäänkin. Kahvileivistä suosikiksemme valikoitui kuitenkin tiistainen omenapiirakka, jonka ainoa miinus taisi olla se, että lisukkeena ei ollut tarjolla vaniljakastiketta.

Kahvia ja himottua omenapiirakkaa Plenumsalin edustalla.

Loppukaneettina todettakoon, että seminaariin osallistuminen – vaikkakin apulaisena eikä varsinaisesti osallistujana – madalsi perustutkinto-opiskelijan kynnystä pohtia jatko-opintoja oikeustieteen parissa.

Timo ja Maaria

torstai 7. helmikuuta 2019

Artistit huipulla



Kaamosluennot! Tuo ainutlaatuinen tapahtuma, joka vuosittain kokoaa Leville muutaman sataa suomalaista oikkaria, vietettiin tänä vuonna helmikuun ensimmäisenä viikonloppuna. Oikkareiden lisäksi menossa oli mukana perinteiseen tapaan useita marinoituneita tieteenharjoittajia niin yliopistomaailmasta kuin yksityiseltäkin puolelta. Sen sijaan vähemmän perinteistä oli se, että käytössä oli vasta toista vuotta konsepti, jossa oikeustapausväittelyiden sijaan opiskelijat pitivät varttitunnin mittaiset esitelmät, jotka tällä kertaa liittyivät tahallisuuteen ja tuottamukseen. Lisäksi tänä vuonna järjestettiin varjokaamoslaisille tarkoitettu Kriminaaliklubi, aiheeltaan ”rakkaudesta rahaan”. Tässä tilaisuudessa käsiteltiin vapaamuotoisesti ajankohtaisia rikosoikeudellisia teemoja kaamosluentojen hengessä.

Kaksipäiväisten esitysten parasta antia oli monipuolinen katsaus eri oikeudellisiin kysymyksiin, joita yhdisti yhteinen teema, sekä yhteinen ajanvietto Levitunturin huipulla. Saatiinpa nauttia myös hauskoista välispiikeistä (ja -huuteluista) sekä mielenkiintoisista yleisökysymyksistä ja keskustelusta.

Vuoden 2019 voittajajoukkue sekä joukkueelle aiheen
antanut tutkija Eelis Paukku.

Voittajajoukkueen valinta aiheutti kiivasta keskustelua professorien mökissä. Lopulta kaksi vahvinta joukkuetta saatiin valikoitua. Toiseksi tullut joukkue oli käsitellyt kunnianloukkausta, ja ansaitsi työstään kunniamaininnan. Voittajajoukkue taas käsitteli esityksessään verovähennysoikeutta tuottamuksen ja tahallisuuden näkökulmasta.

Leviltä lähtiessä bussikuski tokaisi, että Jaffa näyttää olleen sunnuntaina suosituin bussijuoma. Näin sen lienee hyvä ollakin, sillä se kertoo siitä, että kaamosluennoista on otettu kaikki irti.

Essi P.

perjantai 21. joulukuuta 2018

Mielenkiintoisia luentoja ja vauhdikasta väittelyä

Paradigman ja ELSA Rovaniemen väittelykurssi ONVAL0048 Retoriset väittelytaidot järjestettiin tänä vuonna marraskuun loppupuolella. Luennoinnista vastasivat emeritusprofessori Juha Karhu, työelämäprofessorina syksyllä aloittanut asianajaja Kai Kotiranta sekä kurssin vastuuopettajanakin toiminut yliopistonlehtori Samuli Hurri. Luentojen lisäksi kurssiin kuului myös väittelyosuus, johon osallistuminen oli vapaaehtoista. Väittelyiden tuomaroinnista vastasi tutkija Anssi Kärki, joka tuomaroinnin ohella antoi väittelyihin osallistuneille kattavaa palautetta esiintymisestä yleensä. Kaiken kaikkiaan luennoilla opiskelijoita oli noin kaksikymmentä, kun taas väittelyihin osallistui noin kymmenen henkilöä.


Kurssin luento-osuus alkoi Karhun innostuneella ja lennokkaalla puheenvuorolla argumentaation tärkeydestä ja retoriikan historiasta. Konkretiaa Karhu toi luentoonsa antamalla sopimusoikeusliitännäisiä esimerkkejä argumentoinnin yksityiskohdista. Samalla Karhu sivusi myös väittelytaitojen tärkeyttä työelämätaitoina – juristin työ on vahvasti viestintäpainotteista ja väittely opettaa niin kriittistä ajattelua, esiintymistaitoja kuin toisarvoisten asioiden sivuuttamista.

Karhun jälkeen opiskelijat saivat näytteen aivan erilaisesta retoriikasta, kun Samuli Hurri luennoi hieman rauhallisemmin, antiikin kertomuksia apunaan käyttäen, retoriikan historiasta. Hurri esitteli traditionaalisen kolmijaon: paatoksen, eetoksen ja logoksen, mutta lähestyi aihetta myös kertomuksellisen mallin näkökulmasta, jossa korostuu vaikuttamisen eri osa-alueiden (kertomuksen ohella määritelmät ja argumentaatio) hermeneuttinen kiertyminen toisiinsa.

Kolmantena kuultu Kotirannan luento oli käytännönläheisempi kuin kaksi edellistä luentoa ja sijoittui enemmän oikeussalien maailmaan. Kotiranta nosti esiin eräitä yksityiskohtia omalta työuraltaan asianajajana ja ilmiselvästi herätti näillä tosielämän yksityiskohdilla kuulijoiden kiinnostuksen. Luento sisälsi myös harjoitustehtävän, jossa opiskelijat saivat pohtia argumentteja erään Kotirannan havaitseman konkreettisen oikeudellisen ongelman puolesta ja vastaan.


Eräänä havaintona oikeastaan kaikista kolmesta luennosta voidaan tiivistää, että tärkeintä argumentoinnissa ei ole totuuden löytäminen, vaan voittajaksi selviytyy se, jonka perusteet ovat vakuuttavimmat. Luennoitsijoiden mukaisesti, riippuen siitä kuinka kyynisesti asiaan suhtautuu, voidaan totuuden tai tosiasiallisen tapahtumainkulun painoarvoksi asettaa jotakin 10 ja 50 prosentin väliltä, kun muu on tunteisiin ja muihin ulkoisiin seikkoihin vetoamista.

Väittelypäivänä kuultiin kaksi suomenkielistä ja yksi englanninkielinen väittely, joiden aihepiirit käsittelivät alkoholin etämyynnin kieltämistä, Pohjoismaisen vastarintaliikkeen ja muiden sen kaltaisten ryhmittymien sallittavuutta sekä sitä, tuleeko EU hyötymään Brexitistä. Väittelyt olivat katsojan näkökulmasta intensiivisiä ja vauhdikkaita. Osallistujat vaikuttivat valmistautuneen tapahtumaan huolella ja innostus oli käsin kosketeltavaa. Erityisesti Pohjoismaista vastarintaliikettä koskeva väittely herätti keskustelua myös väittelyn jälkeen, ja mikä parasta, tähän keskusteluun osallistui myös yleisö.

Mitä fiiliksiä minulle jäi kurssin järjestäjänä? Pidin siitä, että sain olla suunnittelemassa ja toteuttamassa opetusta. Olen jokusen kerran kironnut sitä, että kurssin sisältö ja suoritusvaatimukset selviävät pikkuhiljaa kurssin aikana, jos ollenkaan, joten itse järjestämisvastuussa olevana henkilönä tahdoin panostaa oleellisen informaation saatavilla oloon sekä muuhun kurssin aikana tapahtuvaan viestintään ja tiedottamiseen. Projektina kurssin järjestäminen oli mukava, ja mielelläni toteutan vastaavanlaisia kokonaisuuksia jatkossakin. Oppimispäiväkirjojen perusteella myös osallistujat vaikuttivat pitäneen kurssista, joten arvoisat opiskelijat – pysykäähän kuulolla seuraavan toteuttamiskerran ajankohdan suhteen!

Maaria

maanantai 26. marraskuuta 2018

Esittelyssä Paradigman tiimi!

Paradigmassa työtehtäviä tehdään tiimissä ja jaetaan ryhmän jäsenten kesken. Onkin aika esitellä työryhmän tämänhetkiset jäsenet ja antaa heidän kertoa, mikä motivoi heitä hakemaan mukaan Paradigman toimintaan.


Nimeni on Essi Salmela, ja opiskelen oikeustiedettä Lapin yliopistossa nyt viidettä vuotta. Olin Paradigmassa mukana tuntityöntekijänä viime vuoden ajan, ja lokakuun alusta otin ryhmässä vetovastuun, kun aloitin tiedekunnalla tutkimusapulaisena. Paradigma on tarjonnut mahdollisuuden tehdä monia kiinnostavia tehtäviä ja tutustua yliopistomaailmaan toisesta näkökulmasta. Opiskelijana on hienoa saada työkokemusta Paradigman kautta, ja työn sovittaminen yhteen opiskelun ja muiden menojen kanssa on sujunut hyvin. Suosittelen ehdottomasti kaikkia hakemaan mukaan Paradigmaan!

Olen Jenna Piippo, neljännen vuoden oikeustieteen opiskelija. Paradigmassa olen ollut mukana helmikuusta 2018 alkaen. Aikaisempaa työkokemusta minulla on muun muassa asianajotoimistossa työskentelystä sekä Verohallinnosta, jossa olen tälläkin hetkellä töissä opintojen ohella. Paradigmaan halusin mukaan erityisesti siksi, koska olen kiinnostunut tutkimuksesta, ja Paradigmassa oikeudellista osaamista pääsee kehittämään monipuolisesti erilaisissa tutkimukseen ja opetukseen liittyvissä projekteissa avustamisessa.

Olen Timo Viitasalo, neljännen vuoden oikkari. Olen kotoisin Suomen suurimman kraatterijärven rannalta Etelä-Pohjanmaalta. Päätökseni hakea Paradigman jäseneksi kypsyi hiljalleen ensimmäisinä opiskeluvuosinani. Paradigmassa minua eniten kiehtoi mahdollisuus tutustua tiedekunnan toimintaan niin opetuksen kuin tutkimuksenkin saralla. Oikeustieteessä leipälajejani ovat sopimusoikeus ja kiinteistöjen vaihdanta. Näistä aloista minulle on kertynyt kokemusta Maanmittauslaitoksen kirjaamispuolelta. 


Hei! Olen Karin, toisen vuoden oikkari täällä Lapin yliopistossa ja kotoisin Helsingistä. Paradigmaan päädyin hakemaan, koska kaipasin jonkinlaista muuta tekemistä opintojen ohelle, eikä alan työkokemuksesta ole ikinä haittaa. Lukaisin aiempien vuosien toimintakertomuksia ja niistä ilmenneet työprojektit kuulostivat todella kiinnostavilta ja halusin päästä mukaan! Paradigmassa olen toistaiseksi työskennellyt foki-tietokannan päivittämisen ja väittelykurssin järjestämisen parissa. Odotan innolla myös tulevia projekteja!

Nimeni on Juho ja olen neljännen vuosikurssin oikkari. Olen vaikuttanut Paradigmassa syksystä 2017 asti ja päässyt tänä aikana muun muassa ennakkotarkastamaan useiden kurssien kokeita sekä järjestämään Paradigman ja ELSA Rovaniemen yhteistä väittelykurssia. Myös muita vastaavanlaisia tehtäviä on ollut paljon tarjolla. Suosittelen kaikkia kiinnostuneita hakemaan Paradigmaan, sillä monet meille tulevat toimeksiannot ovat sellaisia, joissa pääsee hyvin palauttelemaan mieleen jo opittuja asioita. Lisäksi työporukka sekä toimintatavat ovat hyvin joustavia, joten työskentely Paradigmassa on poikkeuksellisen helppo sovittaa yhteen opiskeluiden kanssa.


Hei, olen Julia Limma, opiskelen tällä hetkellä oikeustiedettä Lapin yliopistossa neljättä vuotta. Olen kotoisin Ylivieskasta, mutta Rovaniemi on vienyt sydämeni ja olen viihtynyt täällä erittäin hyvin. Kiinostus Paradigmasta heräsi ystäväni kertoman perusteella. Aloitin Paradigmassa tänä syksynä ja alku on ollut vauhdikas. Paradigman tehtävät ovat opettavaisia ja olen saanut ottaa vastaan ja suorittaa niitä omien menojeni mukaan. Olen esimerkiksi tutustunut tulevaan maakuntauudistukseen ja kerännyt oikeustapauksia Finlexin tietokantaan. Innolla odotan tulevia haasteita!​

Olen Mikael, Padasjoelta kotoisin oleva Paradigman jäsen. Aloitin oikeustieteiden opiskelun vuonna 2014, jolloin sain myös ensimmäisen kerran tietää Paradigmasta. Olin alusta alkaen Paradigman toiminnasta kiinnostunut, koska sen kerrottiin tarjoavan monipuolisia tehtäviä, joissa pääsisi tutustumaan muun muassa oikeustieteelliseen tutkimukseen läheisesti liittyviin projekteihin. Tällaisissa projekteissa olenkin päässyt olemaan mukana. Olen muun muassa auttanut väitöskirjatutkijaa listaamalla tutkimuksen kohteena olevaan aihepiiriin läheisesti liittyvät tutkimukset. Tätä kirjoittaessani olen mukana projektissa, jonka tavoitteena on tuottaa valtioneuvoston kanslialle selvitys kuntien ja maakunnallisen muutoksenhakujärjestelmän kehittämistarpeista.

Terve! Mie oon Maaria, Kanta-Hämeessa kasvanut, Pirkanmaan ja Etelä-Karjalan kautta Lappiin päätynyt kolmannen vuosikurssin oikkari – muita opiskelijaidentiteettejäni ovat julkkari ja germanisti. Paradigmaan innostuin hakemaan, koska projektiluontoiset oman alan tehtävät kiinnostivat. Työskentelyssä mielenkiintoista on erityisesti se, että Paradigmassa voi tarkastella tutkijan, opetus- ja hallintohenkilökunnan arkea opiskelijalle tavallisesti vieraasta näkökulmasta. Tähän mennessä olen työtehtävinäni jo ehtinyt päivittää FOKI:a, tutustua oikeusvertailevasta näkökulmasta Skotlannin hallintoprosessioikeuteen ja alueellis-paikalliseen vaikuttamiseen sekä olla mukana suunnittelemassa marras-joulukuussa toteutettavaa väittelykurssia (sinne kaikki mukaan!).


Olen Matias, viidennen vuoden oikkari. Ennen oikeustieteen opintoja kouluttauduin medianomiksi Oulun ammattikorkeakoulussa journalismin suuntautumisvaihtoehdosta. Oikisopintojen ohella olen ottanut osaa monipuolisesti erilaisiin opiskelijatoimintoihin, kuten Artiklan lehden Digestan päätoimittamiseen, tiedekuntaneuvostoon sekä Lapin ylioppilaslehden päätoimittamiseen. Viimeiset vuodet ovat menneet työhommissa Julkisen sanan neuvostossa ja nyt viimeisimpänä harjoittelu Rovaniemen hovioikeudessa. Opinnoista jäljellä on enää maisteritutkielma, jonka osalta toivon piakkoin selättäväni tyhjän paperin kammon. 

Olen Essi Puhakainen, 2014 aloittanut junantuoma mutta nopeasti rovaniemeläistynyt oikkari, joka vapaa-ajallaan harrastaa judoa ja järjestyksenvalvojan hommia. Paradigma oli ensimmäinen lakimaailmaa sivuava työpaikkani, ja on varmasti vaikuttanut myöhempien juridisten töiden saamiseeni. Paradigmassa olen mm. tarkastanut opiskelijoiden kurssitehtäviä, laatinut nettikyselyjä tutkijoille ja kurssimateriaalia luennoitisijoille sekä tehnyt EU-oikeustapaustiedonhakua. Paradigmaan hakemisessa innostikin sen monipuoliset tehtävät ja hommien soveltuminen joustavasti opiskelun oheen.

Paradigma 2018/2019

tiistai 23. lokakuuta 2018

Bio- ja lääkintäoikeuden konferenssi Rovaniemellä


Pohjoismainen bio- ja lääkintäoikeuden konferenssi järjestettiin 11.–12.10. Rovaniemellä. Tapahtuma on järjestetty joka toinen vuosi aina vuodesta 2006 lähtien. Tapahtuman takana on pohjoismaalainen tutkijoiden verkosto, jonka tarkoituksena on tarjota foorumi, jossa bio- ja lääkintäoikeuden asiantuntijat voisivat vaihtaa ajatuksiaan ja keskustella ajankohtaisista alan lainsäädäntöhankkeista. Ensimmäistä kertaa Rovaniemellä järjestettävään tapahtumaan saapui lääkintäoikeuden osaajia kaikista Pohjoismaista paitsi Islannista. Konferenssi piti sisällään kaksi päivää alustuksia erilaisista lääkintäoikeudellisista aiheista sekä iltatilaisuuden Roka Kitchen & Wine Bar -ravintolassa Rovaniemen keskustassa.

Torstain ensimmäiset alustukset käsittelivät lainsäädännön ja terveydenhuollon välistä suhdetta. Titti Mattson, Ana Nordberg sekä Martina Axmin pohjustivat teemaa kertomalla haasteista, joita terveydenhuolto ja lainsäädäntö tulevat tulevaisuudessa kohtaamaan.  Tämän jälkeen Raimo Lahti luennoi terveydenhuollossa käytössä olevista oikeudellisista seuraamuksista hoitovirhetapauksissa. Seuraavaksi Céline Aludaat-Dujardin puhui ihmiselle tehtävän geenimuuntelun ongelmallisuudesta lainsäädännön kannalta. Viimeisenä ennen kahvitaukoa Laura Tarvainen selosti kuinka suomalainen turvapaikkaprosessi ottaa huomioon turvapaikanhakijan kokeman kidutuksen, ja mikä rooli lääketieteellisellä selvityksellä on tällaisten hakemusten käsittelyssä.

Kahvia ja välipalaa yliopistolla

Torstai-iltapäivän teemana oli potilaan oikeudet sekä terveydenhuollon ammattihenkilöiden muuttuva rooli. Carolina Adolphsen polkaisi teeman käyntiin kertomalla, miten potilas, joka ei kykene ilmaisemaan tiedollista suostumustaan, voidaan määrätä pakkohoitoon Tanskan lainsäädännön mukaan. Tämän jälkeen Mette Hartlew  puhui räätälöidyn terveydenhuollon vaikutuksista potilaan oikeuksiin. Seuraavana kuultiin Lotta Wendelin esitys siitä, kuinka potilasasiakirjat tulee laatia Ruotsin lainsäädännön mukaan. Torstain viimeisenä alustuksena kuultiin Liisa Niemisen alustus eutanasiasta Suomessa.

Carolina Adolphsen esittämässä omaa alustustaan

Konferenssi jatkui iltatilaisuuden merkeissä Rovaniemen keskustassa Roka Kitchen & Wine Bar -ravintolassa. Iltatilaisuuden rento tunnelma loi erinomaiset edellytykset vapaamuotoisemmalle keskustelulle niin lääkintäoikeudesta kuin Pohjoismaisista oikeusjärjestelmistä yleensäkin.  Tarjolla ollut maistuva kolmen ruokalajin illallinen skandinaaviseen minimalistiseen tyyliiin sopi erinomaisen hyvin Pohjoismaiseen konferenssiin.

Iltatilaisuus järjestettiin Roka Kitchen & Wine Bar -ravintolassa

Konferenssi jatkui perjantaiaamuna uuden teeman merkeissä. Aamun teemana oli terveydenhuoltopalveluita koskeva sääntely. Solveig Hodne Riska avasi teeman kertomalla potilaan oikeudesta ennaltaehkäisevään terveydenhuoltoon. Tämän jälkeen Kaisa-Maria Kimmel piti puheenvuoron priorisoinnista terveydenhuollossa. Seuraavaksi Katharina Ó Cathaior puhui Tanskan kansallisesta Genomikeskuksesta ja siihen liittyvistä uhkista ja mahdollisuuksista. Aamupäivän alustukset huipentuivat Malcom Voycen mielenkiintoiseen esitykseen kuolevista elinluovuttajista sekä buddhalaisesta näkökulmasta kuolemaan.

Lounastauon jälkeisenä konferenssin teemana oli tekoälyn ja teknologian merkitys terveydenhuollossa sekä niiden lainsäädännölle asettamat haasteet.  Rosa Ballardini aloitti pitämällä puheenvuoron teollisesta big datasta sekä immateriaalioikeuksista terveydenhuollossa. Tätä seurasi Juli Mansnéruksen ja Sandra M. Wierzban oikeusvertaileva alustus näytteiden keräämisestä potilailta, jotka eivät kykene antamaan suostumustaan. Alustuksessa vertailtiin Pohjoismaista ja Latinalaisen Amerikan järjestelmiä keskenään.  Seuraava alustus käsitteli omien markkinoiden luomista sukusoluille, jonka esittämisestä vastasi Janne Rothmar Herrman. Konferenssin viimeisestä alustuksesta vastasi Nicole Stybnarova. Alustuksessaan hän käsitteli keinohedelmöitystä haasteena perinteiselle Keski-Eurooppalaiselle perhekäsitykselle.

Iltapäivän alustusten jälkeen vuorossa oli kahvitus. Kahvikupposen ja pienen välipalan jälkeen konferenssi jatkui vielä verkostotapaamisessa, jossa keskusteltiin verkoston tulevaisuudesta ja suuntaviivoista.  Keskusteluissa vallitsi konsensus verkoston tarpeellisuudesta ja siitä, että yhteistyötä tulee syventää entisestään.

Omasta mielestäni lääkintäoikeuden konferenssi oli varsin onnistunut. Itse olin suuresti yllättynyt, miten paljon keskustelua alustukset saivat aikaan, vaikka niistä suurin osa perustui varsin spesifisiin aiheisiin. Tämä kertoo osanottajien laajasta substanssiosaamisesta. Pienenä miinuksena voisi mainita sen, että alustukset olivat tavallisena oikkarina hieman työläitä seurata, sillä päästäkseen kiinni oikeudellisiin ongelmiin, tuli ensin päästä vihille käsillä olevista lääketieteellisistä termeistä ja käytännöistä.

Timo Viitasalo

keskiviikko 17. lokakuuta 2018

Hyvää alkanutta Paradigma-syksyä!




Syksy on lähtenyt Rovaniemellä sujuvasti käyntiin. Ensilumikin ehti jo kertaalleen sataa Lappiin, mutta se suli nopeasti pois, ja nyt olemme saaneet nauttia yllättävän lämpimistä ilmoista ja kauniista ruskasta vielä pitkälle lokakuun puolelle. Myös Paradigman toiminta on jälleen startannut, kun työryhmä jatkoi toimintaansa syyskuun alussa. Mukana tiimissä on tuttuja jäseniä viime vuodelta, mutta myös uusia kasvoja on lähtenyt mukaan toimintaan.

Itse aloitin Paradigman vetäjänä ja oikeustieteiden tiedekunnan tutkimusapulaisena lokakuun alussa. Olin Paradigmassa mukana myös viime vuonna, joten ryhmän toiminta sinänsä oli ehtinyt tulla jo tutuksi. Uudet haasteet ovat kuitenkin tuoneet mukanaan paljon opittavaa, kun käytännön asioiden pyörittäminen, työtehtävien jakaminen ja erilaisten projektien opetteleminen ovat pitäneet kiireisinä.

Paradigmalla on odotettavissa mielenkiintoinen syksy. Työryhmä on mukana monissa jo aiemmilta vuosilta tutuissa projekteissa, mutta luvassa on myös uusia työtehtäviä. Lisäksi kokoustamme edelleen noin kerran kuussa, jotta tehtävien jakaminen onnistuu sujuvasti ja pääsemme keskustelemaan menneistä ja tulevista projekteista. Tarkoituksena on edelleen avata mielenkiintoisimpia tapahtumia ja toimintoja myös täällä blogin puolella, jotta halukkaat pääsevät tutustumaan tarkemmin Paradigman arkeen.



Blogin lisäksi Paradigman toimintaa voi seurata myös Facebookin kautta. Käy siis tykkäämässä Paradigmasta Facebookissa (@paradigma.ulapland), niin pysyt kartalla toiminnastamme!

Oikein mukavaa syksyä kaikille!

Essi Salmela

Mikä on Paradigma? Millaista on työskennellä Paradigmassa?

Paradigma on opiskelijatyöryhmä, jossa opiskelijoilla on mahdollisuus päästä avustamaan oikeustieteiden tiedekuntaa monipuolisesti erila...